Kuntouttavasta hoitotyöstä

Kuinka monella on uuden vuoden pyhien jälkeen aloitettu kuntokuuri pysynyt? Onko tuloksia tullut? Onko jo helpompi lähteä liikkumaan kuin aikaisemmin, vai vetikö sohva jälleen puolensa? Kunnon kohentaminen vaatii sitkeyttä ja ponnistelua, toistoa, lepoa ja jälleen toistoa. Kuntoutuminen taas on sairauden tai vammautumisen jälkeen toimintakyvyn parantamista. Kuntoutumisen lähtö kohta on yleensä kuntokuuria vaativampi. On kuitenkin kysymys samasta asiasta, ponnistelusta ja voimaantumisesta.

Kuntouttavasta hoitotyön otteesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Kuitenkin vasta nyt aletaan kaikkialla hoitotyössä oikeasti ymmärtämään, mitä se tarkoittaa. Perinteisesti fysioterapeuteille on sallittu vaatia asiakasta toimimaan itse. Sama asiakas, joka yrittää kaikkensa fysioterapiassa, voi käskyttää vaativasti hoitajaa tekemään asiat puolestaan.

Kuntoutumisen kulttuuri ei ole vielä saavuttanut kaikkia omaisiakaan. Sekä sairaalassa kuin kotihoidossa on omaisia, jotka vaativat tekemään potilaan puolesta ja tekevät sitä myös itse. Vanhus, jolla on vielä kuntoutumisen potentiaalia, saadaan toimintakyvyttömäksi, kun huolehtivat omaiset alkavat syöttää. Nälkään ei pidä ketään jättää, mutta ensisijaisesti tulee ihmistä kannustaa tekemään kaiken mahdollisen itse.

Kuntouttaminen on passiivista, jos hoitajat passivoivat ihmisen tahdottomiin toistoihin. Pakolliset seisomaannousut hoitajan komentamana saattavat vahvistaa reisilihaksia, mutta eivät vahvista asiakkaan omaa tahtoa. Kuntoutuminen on fyysisen toimintakyvyn lisäksi itsetuntoa ja itsetuntemusta omasta toimintakyvystä sekä mielekkyyttä ja hyvinvointia omassa elämässään.

Vanhuksia on liikaa ja kohta rahat loppuu, kun kaikkia joudutaan hoitamaan – hokema muuttuu todeksi vain jos jatkamme perinteistä hoitamisen mallia. Puolestatekemistä on vielä aivan liikaa. Tiskaaminen väsyttää sairasta, mutta pitää kiinni omassa elämässään. Rasittuminen päivän aikana auttaa nukkumaan yönkin paremmin. Itse tehden saa asiat mieleiseksi. Aikaa hoitajalta kuluu aluksi kauemmin, kun kannustaa toipilasta tekemään itse, mutta pitkällä tähtäimellä hoitajan aikaa säästyy. Väistämätöntä, eli palvelujen lisääntymistä voidaan parhaillaan siirtää vuosilla eteenpäin.

Olen huomannut, että kotihoidossa on jäänyt tärkeimmät kuntoutumisen minuutit hyödyntämättä. Säästääkseen muutamat minuutit kiireisessä listassaan hoitajat menevät sähkölukolla tai avaimella sisään ja tärkein hetki kuntoutuksessa ohitettiin. Asiakas kuulee ovikellon soivan. Aktivoituu. Nousee seisomaan ja kävelee avaamaan oven ja toivottaa hoitajan sisään jo valmiiksi aktiivisena. Asiakas on kohtaamisessa aktiivisempi ja hoitaja antaa enemmän tilaa asiakkaalle. Kun kyky avata kotinsa ovi on menetetty, on menetetty paljon elämänhallintaa.

Kulttuurin tulee vielä muuttua paljon, että kuntoutumisesta ja ainakin sen yrityksestä tulee normi, johon osallistuvat hoitotyön ammattilaiset, omaiset, mutta ennen kaikkea ihminen itse.

physicalrehabilitation

2 vastausta artikkeliin “Kuntouttavasta hoitotyöstä

  1. Minulle sattui työssäni kamala tapaus.Soitin ovikelloa ja odotin että vanhus tulee avaamaan.Hän nousi sängyltään ja lähti liian äkkiä avaamaan ovea ja huimasi kaatui ja käsivarteen tuli avomurtuma.On myös parempi ettei vanhus availe ovea tuntemattomille. Toinen tapaus on että vanhus vaati pukemaan vaatteet päälleen kun hän siitä maksaa.Silloin keskustelimne kuntouttavasta työtavasta.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s