Avainsana-arkisto: Toiminnanohjausjärjestelmä

Onko Hilkka huijausta?

Kotihoitajien työjärjestys eli asiakaslistat ovat koko kotihoitotoiminnan runko. Päivän asiakaskäynnit jaetaan työvuorossa oleville hoitajille asiakaslistoiksi. Asiakaslistojen mukaan hoitajat hoitavat asiakkaat kentällä. Hyvät asiakaslistat mahdollistavat tehokkaan ja tuloksellisen palvelun niin asiakkaille kuin yhteisöllekin eli kuntalaisille, jotka verorahoin toimintaa tukevat.

Hyvä asiakaslista huomioi asiakkaiden tarvitseman palvelun ajan ja ajankohdan. Osa palveluista ovat ns. aikakriittisiä, eli ne ovat tiettyyn aikaan sidottuja lääketieteelisin tai hoidollisin perustein. Esimerkiksi tukisukat tulisi laittaa aamulla eikä iltapäivällä, tai osa lääkkeistä on tärkeä saada tiettyyn aikaan. Tärkeää on myös, että asiakaslistaan kotikäynnille varattu aika on arvioitu realistisesti, jotta luvatut ajat voidaan toteuttaa.

Hoitotyössä tulee huomioida myös aseptinen työjärjestys, jolla vältetään infektioiden leviäminen. Esimerkiksi antibioottiresistenttiä sairaalabakteeria (esim. MRSA, VRE) kantavaa asiakasta ei hoideta ensimmäisenä, ettemme vie pöpöä mukanamme seuraavalle. Myös omahoitajuus täytyy huomioida asiakaslistoissa, jotta varmistamme hoidon jatkuvuuden. Näin asiakas saa mahdollisimman usein tutut hoitajat luokseen.

Todellinen tehokkuus tulee järkevistä ja mahdollisimman lyhyistä matkoista, jonka kotihoitajat kulkevat. Matkat ovat turhinta hukkaanheitettyä aikaa kotihoidossa, mutta pakollisia työnluonteen vuoksi. Maantieteellisen sijainnin huomioiminen varmistaa, että kotihoitajat voivat antaa aikansa asiakkaille, kun siirtymisiin menevä aika vähenee.

Toiminnanohjausjärjestelmän piti olla ratkaisu hyvien asiakaslistojen laadintaan. Sen piti pystyä tekemään monimutkaiset listat huomattavasti ihmistä paremmin ja nopeammin yhtä nappia painamalla. Todellisuus on toinen. Kohta kaksi vuotta olemme taistelleet surkeiden asiakaslistojen kanssa. Ainoa kriteeri, jonka järjestelmä huomioi näyttää olevan aikakriittisyys. Loppu on kuin lottoarvontaa – niin järjettömiä ovat järjestelmän tuottamat listat.

Matka-ajat ovat moninkertaistuneet. Jokainen hoitaja käy peräkkäin samassa talossa ja kohta taas ristiin alueen toiselle puolelle. Ja alue on todellakin koko suuralue. Vuorossa oleva hoitaja ei pääse omille asiakkailleen tai edes omalle alueelleen vaan hänen asiakkaansa voivat olla kolmella muulla alueella ja sijainen tekee hänen omia asiakkaitaan.

Lopputulos on kaaos. Asiakas saa useammin vieraan kuin tutun hoitajan. Kukaan ei tiedä kuinka asiakkaan vointi on kehittynyt, kun sama hoitaja näkee asiakkaan harvoin. Hoitajien aika kuluu siirtymisiin. Hilkka näyttää lenkin pituudeksi 3km vaikka todellisuus on vähintään kaksinkertainen. Aseptisesta työjärjestyksestä nyt puhumattakaan.

Lopputulos on, että asiakkaan oireet jäävat huomaamatta, ennen kuin asiakas on niin huonossa kunnossa, että joutuu sairaalaan. Asiakkaan ja omaisten olo on turvaton. Tieto jää sekavan työjärjestyksen jalkoihin. Hoitajat ovat väsyneitä ja uuvuksissa. Kukaan ei enää koe hallitsevansa työtään. Omahoitajuutta ei pystytä toteuttamaan. Sitkeimmät hoitajat vielä yrittävät. Osa on luovuttanut. Kalliiksi tulee toimimaton toiminnanohjausjärjestelmä sekä inhimillisesti että taloudellisesti veronmaksajille.

Hyvien asiakaslistojen laatiminen eli töiden jakaminen onnistuneesti on monimutkaista, mutta ei mahdotonta. Vuosia ovat kokeneet hoitajat tehneet tätä työtä onnistuneesti ja paljon pienemmällä henkilötyömäärällä kuin toiminnanohjausjärjestelmä.

rode0_juha140313705-resized-600